annijarvinen.net
#anni2015
Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta!
 
Jokaiselle oikeus maksuttomaan koulutukseen
 
www.annijarvinen.net, #anni2017
 
TI
30.01.2018

Kirjoitettiin Alia Dannenbergin, Maria Korkatin ja Petteri Tahvanaisen kanssa Karjalaisen yleisöosastolle Eno-Uimaharju-alueen kouluratkaisusta. Kirjoitus julkaistiin tämän päivän Karjalaisessa.

—-

Lähikoulu on vetovoimatekijä, joka lisää alueen elinvoimaa. Tämä pitää ymmärtää Joensuussa, joka julistautuu juhlapuheissa koulutuskaupungiksi. Puheiden on syytä konkretisoitua teoiksi. Me haluamme lähestyä Eno-Uimaharju -yläkoulukysymystä MLL:n Uimaharjun paikallisyhdistyksen jäsenten (Karjalainen 24.1.) sekä Marjatta Rädyn kirjoitusten (25.1.) mukaisesti kahden yläkoulun ja kahden aktiivisen taajaman mallilla. Kissanhännänveto kahden taajaman välillä on aiheellista lopettaa. Sekä Eno että Uimaharju tarvitsevat ylä- ja alakoulut, koska peruskoulu on lähipalvelua. Keskittäminen ei sovi lasten ja nuorten palveluihin.

Yleensä koulujen yhdistämisen väitetään tuovan säästöjä. Näitä säästöjä hehkutettaessa unohdetaan, että koulukuljetuskustannukset kasvavat, eivätkä ne ole halpaa hupia kunnalle. Kuljetuskustannuksia olennaisempi asia on kuitenkin lasten koulumatkaan käytettävän ajan venyminen. Enon kirkonkylän ja Uimaharjun koulut sijaitsevat 17 kilometrin päässä toisistaan, mutta on muistettava, että haja-asutusalueilla koulukuljetukset eivät etene suorinta tietä. Reitit ovat usein hyvin mutkittelevia – jopa siten, että lapsen koulumatka omalla autolla kuljetettuna kestäisi 10 minuuttia suuntaansa, mutta koulukuljetuksessa matkat voivat tehdä yli kaksi tuntia päivässä. Siksi koulujen yhdistämisellä voi olla monen lapsen kohdalla koulupäiviä liiallisesti pidentävä vaikutus.

Yläkoulun sijoittamista vain toiseen taajamaan on perusteltu monipuolisemmilla valinnaisaineilla. Onko todella niin, että esimerkiksi kieliryhmiä ei voi nykypäivänä järjestää videoyhteydellä molempiin yläkouluihin? Kaksi yläkoulua tekee jo nyt yhteistyötä valinnaisaineiden tarjoamisessa ja tätä voisi kehittää entisestään Eno-Uimaharju-alueella.

Kuntalaisten toiveita on kuultava ja kuunneltava. Ketä varten tätä kaupunkia kehitetään? Mielestämme tämän asian valmistelussa tulee palata kahden yläkoulun malliin. Se voi tulla jopa edullisemmaksi kuin yksi yläkoulu Enon kirkonkylälle. Kahden yläkoulun mallin todelliset kustannukset on selvitettävä ja tämä vaihtoehto on tuotava päätöksentekoon asti.

Alia Dannenberg
Anni Järvinen
Maria Korkatti
Petteri Tahvanainen
Vasemmistoliiton valtuutettuja ja varavaltuutettuja

MA
25.09.2017

Joensuun kaupunginvaltuusto kokousti tänään ja esityslistalla oli muun muassa asemanseudun asemakaava, tonttimuutos ja yleissuunnitelma. Esitin kokouksessa suojelumerkintää asemaravintolarakennukselle ja pontena, että kasarmirakennuksen siirtoa mietitään vielä uudelleen. Äänestys asemaravintolarakennuksesta hävittiin luvuin 44-15 ja ponsi äänin 38-21. Jätin asiaan kirjallisen eriävän mielipiteen.  Täytyy kyllä ihmetellä, miksi osa valtuutetuista mieluummin purkaa kasarmirakennuksen kuin siirtää sen toiseen paikkaan? Alla puheenvuoroni yhtenäisen asemanseudun ja Laiturin puolesta.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Asemanseudun kaavassa on paljon hyvää, muun muassa kävelijöiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen näkökulmasta. Ainoa asia, joka itseäni närästää on suojelumerkinnät.

Alkuvuodesta kaavan valmistelu eteni siten, että asemarakennuksen lisäksi suojelumerkintä olisi tullut myös asemaravintolarakennukselle ja kasarmirakennuksia oltiin siirtämässä toisaalle. Näin asemanseudulle olisi saatu enemmän elävää ja monipuolista kaupunkirakennetta. Mihin tämä vaihtoehto lopulta unohdettiin? Joensuussa on jo nyt liian vähän vanhoja puutaloja jäljellä.

Ensimmäinen syy suojelumerkinnälle on Osuuskunta Laiturin toiminta, joka on jo itsessään arvokasta, mutta ei tietenkään sidottu ikiajoiksi juuri tähän rakennukseen. Laiturilla tehdään hyvää ruohonjuuritason työtä sekä monenlaista vapaaehtoistyötä, joka lähtenyt ihmisistä itsestään. Lisäksi Laiturilla kokoontuu paljon eri järjestöjä, jotka tekevät ansiokasta työtä. Voisiko Laiturista jopa muodostua se paljon puhuttu järjestötalo Joensuuhun?

Toinen syy suojelumerkinnälle on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelu. Asialle on kerätty myös adressi, jonka allekirjoitti 769 allekirjoittajaa. Eikö tällä ole mitään arvoa? Laiturin toimijat ovat osallistuneet kaavaprosessiin koko ajan aktiivisesti. Miksi heidän mielipidettä ei huomioida tai haluta kuunnella? Pitää myös huomioida, että 1940 – 1950 -luvuilla rakennettuja asemaravintoloita on Suomessa vain muutamia (esim. Jämsä, Jämsänkoski, Haapavesi) ja rakennuksen tai rakennusten purkaminen tulee vaikuttamaan kielteisesti Joensuun asemaan kulttuurikaupunkina. Joensuu on jo nyt valitettavan kuuluisa siitä, että täällä ei suojella tai säästetä mitään vanhaa. Samalla häviää historiallinen puutalokokonaisuus, joita Joensuussa ei enää juuri ole. Museovirasto on myös todennut lausunnossaan, että alue on Joensuun kulttuuriympäristöjen kannalta poikkeuksellisen merkittävä.

Rakennuksen omistaja (vr) ei voi sanella, millaista kaupunkikuvaa Joensuuhun halutaan, se on meidän päättäjien tehtävä. Ravintolarakennuksen säilyttäminen ja kunnostaminen lisäisi asemanseudun viihtyvyyttä, elinvoimaa ja elävöittäisi kaupunkikuvaa. Totean myös, että asemaravintolarakennuksen säilyttäminen ei vaikeuta muita alueelle suunniteltuja liikennejärjestelyjä, vaan vaatii rohkeutta ja tulevaisuuteen katsomista meiltä päättäjiltä. Jos / kun suojelumerkintä tehdään, on sen jälkeen omistajan tehtävä huolehtia rakennuksesta asianmukaisesti tai mahdollisesti hankkiutua rakennuksesta eroon. Ostaja voisi ihan hyvin löytyä.

Laituri on matalan kynnyksen kohtauspaikka ja se on synnyttänyt uudenlaista yhteisöllisyyttä. On osittain irvokasta, että meillä on tänään käsittelyssä myös kaupunkistrategia, jossa korostetaan yhteisöllisyyttä ja kansalaisaktiivisuutta. Laiturin aktiivit järjestivät valtuutetuille viime viikolla tilaisuuden, jossa oli mahdollista keskustella Laiturin tulevaisuudesta. Paikalle saapuu lisäkseni neljä valtuutettua, perussuomalaisten Marjatta Räty ja Osmo Kokko sekä demareiden Sanna Heinonen. Kiitos heille. Oliko kaikilla muilla kalenterit täynnä, vai eikö kaikki kansalaisaktiivisuus olekaan tervetullutta?

Lopuksi haluan kysyä teiltä kaikilta, että kenen ehdoilla tätä asemanseudun kaavaa tehdään ja Joensuuta kehitetään? Ei raha ja rahanvalta voi aina ratkaista kaikkea. Ja mikä täällä määrää oma pää vai pääoma?

Esitän, että asemaravintolarakennukselle suojellaan sr-merkinnällä sekä

Esitän pontena, että kasarmirakennuksen siirtoa mietitään vielä uudelleen (kaava-alueen ulkopuolelle).

laituri

Kuva otettu pari viikkoa sitten ennen junan lähtöä Helsinkiin.

MA
24.04.2017

Joensuun Vasemmiston valtuustoryhmä kiittää äänestäjiään ja järjestää kiitoskahvit kävelykadulla torstaina 27.4.2017 klo 16.00-17.30. Tavattavissa uusia valtuutettuja ja varavaltuutettuja, tervetuloa! Kahvittelun yhteydessä voit vastata kyselyyn Joensuun kehittämisestä ja vastaajien kesken arvomme elokuvalippuja.

kiitoskahvit

Facebook

@anni_alina

e-mail: anni(at)annijarvinen.net
puh: 040-586 4477

http://annijarvinen.net
http://www.facebook.com/annijarvinen.net
http://joensuu.vas.fi
http://www.vasemmistoliitto.fi